Verkosto – tuore katsaus suomalaisen kuoromusiikin historiaan

Kamarikuoro Ahjo Ensemblen perustamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 15 vuotta. Koko tähänastisen toimintansa ajan kuoroa on leimannut kiinnostus monipuolisesti erilaiseen musiikkiin ilman ohjelmistollisia rajoitteita. Tämä on näkynyt monenlaisissa produktioissa Bengt Johanssonin kuoroteosten levytyksistä elektronista musiikkia sinfoniaorkesterille ja kuorolle sovittaviin Classical Trancelations in Concert -produktioihin. Ahjon laulajille on ollut tärkeää päästä haastamaan itseään uudenlaisten musiikillisten projektien parissa, minkä lisäksi kuoro on halunnut omalta osaltaan myös rikastuttaa suomalaista kuorokenttää.

Yksi osa kuoromusiikin moninaisuutta on eri tavoin vähemmälle huomiolle jääneiden säveltäjien ja heidän teostensa esiintuominen. Länsimaisen taidemusiikin historiassa monen naisen säveltämä musiikki ei välttämättä ole saanut sitä arvostusta ja näkyvyyttä, jonka se taiteellisen tasonsa puolesta ansaitsisi. Eri aikakausien kulttuuri ja tavat ovat osaltaan rajoittaneet sitä, millaista musiikkia on julkaistu ja esitetty sekä millainen musiikki on ollut vaarassa jäädä unohduksiin. Jokaisen tunnetun säveltäjän taustalla on varmasti kymmenkunta vähemmän tunnettua nimeä – erilaisia osoituksia kunkin aikakauden taiteellisista näkemyksistä.

Ahjo Ensemble tarttuu vuonna 2027 uuteen musiikilliseen haasteeseen esittämällä historiallisten suomalaisten ja suomenruotsalaisten naisten säveltämiä sekakuoroteoksia projektissa, jonka olemme nimenneet Verkostoksi, ruotsiksi Nätverk. Kuoron ohjelmistossa soi projektin myötä Greta Dahlströmin, Maj Granlundin, Ida Mobergin ja Helvi Leiviskän teoksia, jotka Ahjo Ensemble esittää ja levyttää kevään 2027 aikana. Kustantamattomat teokset julkaistaan projektin myötä Fennica Gehrmanin katalogissa, mikä edistää teosten jatkokäyttöä ja levittämistä puhtaaksikirjoitettuina editioina alkuperäiskäsikirjoituksista.

Projektin nimi viittaa niihin moninaisiin yhteyksiin, joiden kautta musiikilliset ajatukset, vaikutteet ja ihanteet liikkuivat vuosisadan vaihteen Suomessa. Huomio kohdistuu paitsi yksittäisiin säveltäjiin, myös moniin kulttuurisiin, taiteellisiin ja aatteellisiin verkostoihin, joiden osana heidän teoksensa syntyivät. Lisäksi teokset muodostavat keskenään verkostoja: ne jakavat kirjallisia lähteitä, esteettisiä ihanteita, uskonnollisia ja filosofisia virtauksia sekä aikakaudelle ominaisia sävelkielisiä ratkaisuja.

Verkoston myötä olemme kuorona päässeet tutustumaan moniin kiehtoviin teoksiin. Niiden suomen- ja ruotsinkieliset sanoitukset ovat liikkuneet romanttisista luontomaisemista teosofiaan ja muinaiseen mytologiaan, perinteisempää kirkkomusiikkia unohtamatta. Yhteistä teoksille on, että ne tarjoavat 1800–1900-lukujen vaihteessa vaikuttaneeseen kansallisromanttiseen ja modernismin kynnyksellä liikkuneeseen musiikkikulttuuriin uuden ikkunan ja samalla heijastelevat sitä monipuolista sävelkieltä, jolla aikansa säveltäjät ovat vieneet maamme musiikkielämää eteenpäin. Projektin tavoitteena ei ole tarkastella säveltäjiä ensisijaisesti sukupuolensa kautta, vaan tuoda esiin kiinnostavaa kuoromusiikkia ja sen paikkaa suomalaisen musiikin historiassa. Samalla ne toivottavasti monipuolistavat käsitystämme siitä, mitä viime vuosisadan vaihteen suomalainen kuoromusiikki on.

Tämän kokoluokan projekti ei olisi mahdollinen vapaaehtoisvoimin toimivalle kuorolle ilman ulkoista tukea. Ahjo Ensemble onkin kiitollinen projektia varten saamastaan rahoituksesta, jota ovat tähän mennessä myöntäneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Svenska kulturfonden sekä Stiftelsen Emilie och Rudolf Gesellius fond. Rahoitus mahdollistaa ammattimaisen levytystuotannon sekä projektin myötä tehtävän tutkimustyön, joka auttaa saattamaan toistaiseksi tuntematonta sekakuoromusiikkia suuren yleisön näkyville ja kuuluviin.

Ensimmäinen kurkistus projektin teoksiin saatiin Wihurin rahastojen apurahagaalassa 9.10.2026 Finlandia-talolla, jossa Ahjo Ensemble päätti arvokkaan juhlan esittämällä projektin teoksista Ida Mobergin sävellyksen Skymning sekä Helvi Leiviskän Terve, kuu, kumottamasta. Tulevien kuukausien aikana kerromme täällä blogissa sekä kuoron sosiaalisen median kanavilla lisää projektin etenemisestä. Luvassa on muun muassa kurkistuksia arkistojen aarteisiin, säveltäjiin liittyviä löytöjä sekä kuorolaisten ja taiteellisen johtajamme Julia Laineman ajatuksia työn varrelta. Pysykää kuulolla – projekti on vasta alussa, mutta jo nyt se on näyttänyt, kuinka paljon suomalaisessa kuoromusiikin historiassa on vielä löydettävää.

Kirjoittaja on Ahjo Ensemblen hallituksen puheenjohtaja.